Yritän siivota huomisia vol 2 tupareita varten,

mutta jotenki kämppä on vain koko ajan enempi sekasin.

Mien vissiin ole koskaan ollu kauhean hyvä tässä järjestelmällisyyshommassa.

Mietin, että tulleeko tästä kämpästä mulle koskaan semmonen koti, ko halvaisin sen olevan.

Semmonen, missä oikeasti elethään.

Ehkä son väärin sanottu, ko kyllähän mie elän ja näen kavereita ja net käypii minun luona ja son ihanaa,

mutta ko suurin osa ajasta täälä mennee siihen, että mie istun sohvala töistä väsyhneenä enkä tehe mithään.

Mie olen luvannu itelleni, että tämä on vain vaihe minun elämässä.

Se ohimenevä vaihe ko mie mietin mitä haluan ja miten sinne pääsee.

On tavahlaan ikävä Kalliota.

Net on minun työkavereita ko tullee huomena ja oikeasti ootan sitä tosi paljon.

Jos vain tämä asunto siivoais ittensä.

Onneksi orjuutan huomena Janin ja Hekan ja ehkä Mariianki jos se krapulaltaan selviää.

Eikä elämä oikeasti ole niin vaikeata ko joskus annan itteni ymmärtää :)

Tajusin kans että olen jo lähempänä kahennettakymmenettä syntymäpäivääni ko yheksännettätoista ja siksi jaan teile nämät tyylikhäät kuvat jotka on otettu minun ja Karkin yllätyssynttäreiltä sillon, ko täytethiin 17!