Molen miettiny asioita nytten aika paljon. Ko olin silloin pari viikkoa sitten käymässä Sillantien tykönä Turussa, tuli puhuttua kaikenlaista. Soli hyvästä, tuntu että saathiin viimein asiat puhuttua. Se miltä kummastaki on tuntunu mikäki asia, mitä on tarkotettu ja mitä ei. Vois melkein sanoa, että nytten on yks menneisyyen ihmissuhdekriisi vähemmän selvitettävänä. Se tuntuu hyvältä.
Silloin ko mie lähin, tuntu että paljon jäi kesken. Ei oikeastaan tullu puhuttua kenenkhään kans asiota selväksi. Soli semmosta häsläystä, itkua kotona ja puhumattomuutta kavereitten kesken. Pistethiin koko elämä laatikoihin ja ajethiin poijes sieltä, missä olis ollu vielä paljon selvitettävvää. Se on naurettavvaa.
Ja sen jälkheen aina ko mie käyn Kolarissa, mie näen ihmisiä, mutta me ei koskaan puhuta. Osan kans ei ees katota silhmiin, enkä mie toela tiä miksi. Mie haluaisin pystyä juttelehmaan. Asiat olit hyvin joskus, enkä mie haluais, että minun muutto rikko sen kaiken. Vaikka oikeastihan asiat aloit kaatua jo ennen syksyä. Toela. Joka kerta ko olen ollu sielä, aina ko ihmiset on kävelly vastaan olen melkein sanonu jotaki. Ja sitten kuitenkhaan en.
Olis joskus hauska kuulla mitä ihmisille kuuluu. Mihin meän teatteri on menny, mitä tapahtuu ja vihhaako ihmiset tosihhaan toisiaan niinkö sanovat.
Antheeksi että olen aikahnaan ollu vittumainen ämmä. Mulla on ikävä teitä.
Teatterista en muuta tiä ko sen, ettei se kauaa ole enhän pystyssä tuolla ihmisten aktiivisuuela ko Ansku on niile tosi vihanen siittä ettei net käy, eikä sielä käy ko pari tyyppiä, uutena Markus! :0
VastaaPoistaMuuta kerrottavvaa ei taija olla?
Vai että Markus teatterissa! Jännää :) Vaikka eikös ne tehe vähän kaikenlaista muutaki ko teatterillisia juttuja?
VastaaPoistaHarmi jos teatteri kaatuu, soli kuitenki aika iso osa meän elämää vielä vuosi sitten. Mutta kai son niin, että aikansa kutakin.
En tiijä onko, siehän sielä olet :) Kesälä varhmaan näen taas sitäki elämän menoa ko tulen käyhmään, tai sitten tulen koko kesäksi, en tiä vielä.