Mikä soli se runo, jonka met luima äähneen näytöksen lopussa?
Ko istuima siinä sängylä niissä valkosissa paijoissa ja näytimä varhmaan tosi fiksuilta.
Yritin löytää sitä minun teatteritiedostoista, muttei mithään.
Mulla on net kaikki biisit konheela kyllä, muttei tietenkään tuota, ko ei sole laulettu.
Höh.
Tuli ehkä sikke paljon kivoja muistoja Lappeenrannasta ku luin tämän! Olis tosi ihanaa jos olis jotaki ees tallessa muistissa tuosta teän esityksestä. Tuosta on liian kauan :)
VastaaPoistaSe on kyllä ihan hullua miten nopeasti asiat unohtuu. Teatteri oli kuiten yks minun elämän tärkeimmistä asioista kahen vuen ajan ja nytten ko yrittää miettiä, niin tosi monet asiat on painunu pois mielestä, eikä niitä meinaa ees kaivelemalla enhään saaja esile.
VastaaPoistaLappeenrannan ja Sallan reissuja olen justiinsa kans miettiny paljon ja harmitellu, ko ei ole tullu piettyä ihmissiin yhteyttä.
Mutta niinhän se on, että aika kulluu välilä liian nopeasti, eikä sille oikein mithään voi :)
Näinpä, mieki kuitenki sain Lappeenrannan reissulta niin paljon, ja yhtäkkiä kun yrittää muistaa sitä varsinaista tarkotusta miksi me siellä oltiin, niin siitä on jäljellä vain musta läntti. Oikeastaan ainoa mikä sieltä on jääny mieleen, on se, että sie tykkäsit kuunnella Queenia, ja mie olin ihan mielissään ku en ollukkaan ainoa fani :3
VastaaPoista