sunnuntai 27. joulukuuta 2009

I'll just turn these tears into wine.

Joulu meni niin että pätkähti.
Ihmeen kivuttomasti.
Melkein hyvin.
Mie olen täälä.
Täälä on kylmää, lumista ja tuulee.
En ole nähny kethään näitten viien päivän melkein kirjotin että vuen- aikana
ko olen täälä ollu.
Ehkä keskiviikkona ja torstaina lompolon suunthaan.
Jos sitten vaikka näkiski.

Häätyis lähteä käyttähmään pikkusta lenkilä.
Mulla ei ole vielä vaatheita.
Harmittaa ko kone on kotona.

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

How did u get that blank expression on your face?

On tullu talvi. Ulkona sattaa kovasti lunta koko aika.
Joka hemmetin päivä.
Onhan se tavahlvaan mukavaa ko on niin valosaa lumesta.
Muta ei ole kiva ko ulkona vettää henkeä ja suu onki yhtäkkiä täynä lunta :D
Se vähän pistää ärsyttähmään välilä.
Toissaalta, ei mikhään ole koskaan kuitenkhaan niin hyvä ettei yhtään ärysttäis, joten ihan sama.

Huomena on koulussa joulujuhla.
Kaikkia kivoja esityksiä tierossa, musiikkia, tatteria, tanssia ja julkistaa net kirjotuskilpailun voittajanki,
saahaan kuulla sitten se voittaja teksti.
mielenkiintosta minusta :)
eva, kirjallisen ilmasun opettaja käski minun osallistua,
sanoi ottavansa sitä.
Mutta emmie saanu kirjotettua.
Aihheena olis ollu verkko. Sarjoina lyriikka ja proosa.
Kumpikhaan ei oikein napannu.
Harmitti vähäsen jälkheen päin, etten jaksanu yrittää enempää sen kansen.
Mutta ei voi mithään! :)

Paketoin tänhään lahjoja!
Komulaisele ja Jasule vasta.
iskän lahjaa ei vaikuta, ko se menis kuitenki hajale laukussa, ko son pehmeä paketti, ja laukku tullee niin täytheen. Paketoin sitten ko pääsen kolahriin asti.
Tiistai-iltana olis tarkotuksena lähteä. Ja pakkoki tieten. Ei siittä keskustella.
Äitin lahja on laurila.
Jaakon vielä vajavainen, ko Jasu ei ole hoitanu osuuttaan. Huomena se meinasi.
Ootan, että joulu olis ohi ja ressi ja kaikki, että vois taas ottaa vain rennosti.
solis tosi mukavaa. tykkäisin.
voisin mennä ja keittää teetä ja katella vähäsen ulos.


perjantai 11. joulukuuta 2009

Mama, we're all full of lies

Tullee joulu taasen. Ihanko edellisestä olis kulunu sata vuotta, enkä silti kaipais uutta.
Halvaisin, ettei sitä tulis.
Uuen vuen voisin ottaa, ja loman. Joulu on vain ressiä. Liikoja odotuksia, huutoa ja lopuksi varhmaan itkuaki taasen. Ei mithään kauhean tarpheellista, jos multa kysythään.

Tänhään alko Kolarissa net Outoguru festaritki.
En ees muistanu.
Hyvä ehkä että en.
Ei ole ollu viime aikoina kovin hyviä päiviä.
En tiä kelle puhuisin siittä.
Jaksais Jasule kaikkea vuodattaa.
Vaikka saapiihan se kuulla tuhat kertaa päivässä miten minua vituttaa. Ei onneksi joka päivä, mutta inhottavan ussein nykyhhään.
Varsinaisesti ei voi sanoa, että solis nuitten festareitten vika, että nytten meni jotenki olo ikäväksi.
Mutta kyllä niiläki oma ossuutensa on asihhaan.
Ko viime toukokuussa oli niin hauskaa sielä Sallassa! Olisin halunnu nähjä net kaikki ihmiset uuestaan.
Sekä meän oman teatteriporukan koossa, että net muutki.
Joku vois nytten ajatella, että mitäs läksit.
Mutta ei sitä niin voi, saa ajatella.
Ko ei sole verrattavissa. Emmie kadu sitä että lähin sieltä, harmittaa vain, etten ole sielä nytten.
Ei sole aina hauskaa elämä kaupungissakhaan, vaikka joku niin vois kuvitella.
Ehkä ihan hyvä, että on nytten tämmönen aika rauhallinen viikonloppu tiedossa. Ei minusta paljon iloa kelleen oliskaan tämmösennä.
Eäh.
Kylläpä tämä tästä taasen.
Ei sitä vitutusta kuitenkhaan maailman taphiin kestä, kyllä sen tietää.
Ja enhään viikko koulua ennen lommaa.
Kaikki lahjat on hankkimatta.


Ovat luvahneet ens viikole pariakymmentä astetta pakkasta tännekki.
Se ja merituuli. Tulen jäätyhmään, ko kylmyys tuntuu täälä ihan erilaila ko pohjosessa.
Molemmilla paikoila puolensa, mutta tuulesta en tykkää.

torstai 3. joulukuuta 2009

I had almos forgot the last time I cried.


Piki
17.03.1999-03.12.2009

Enpä muista koska olisin viimeksi
itkeny näin paljon


keskiviikko 2. joulukuuta 2009

I still remember, I still remember Decembers of Love


Olenpas miettiny.
Miten paljon paskan puhuminen ja tappeleminen on määrittäny meän elämää.
Koko meän yläaste aika, ja melko pitkälti sitä edeltänykki aika, on ollu lähinnä sitä, että puhutaan pahaa ja sitten puhutaan siitä,
että joku muu on puhunu pahaa.
Riidellään ja sovitaan eikä koskaan selvitetä asioita.

Olis hienoa
jos voitais joskus vielä
olla kaikki väleissä
eikä
muistella pahala

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

You have been there for me




tummaa hiekkaa



Silloin kumpikhaan meistä
ei koskaan sanonu
koskaan miten paljon
oikeasti

miten paljon toella
osasi välittää

met puhuthiin paljon

muttei koskaan asiaa
syöthiin sammaa purukumia
ja se oli mansikkaa se


tiistai 24. marraskuuta 2009

Surrounded by perfect pictures. From you.

Kyllä kyllä, perjantaina alkaapi koeviikko. Olen lukenut. Ehkä kolme tai neljä tai viisi kappaletta uskontoa tähän mennessä kyllä vain, ja kovin ylpeä olen suorituksestani.
Enää vain jotain kaksikymmentä jäljellä :)
Lauantaina kattoihmaan Jasun kans yhtä näyttisproggista. Mukavaa. Varasimma paikat. Jasu mennee huomena Mewin keikale ja tullee sitten sieltä meile. Huomena tutkin vuokranantajitten kansen miksi en pääse enhään omala avvaimella sisäle autotalhiin. Posti tullaa sinne. Onkohan avain tai lukko menny rikki? Sen ko tietäis.
Tänhään olin kovin ahkera. Tänhään jaksoin ajatella fysiikan tunnila ja tehjä läksyt. Muila tunneila en ajatellu. Uskonnossaki pitäis ja äikässä välistä.
Olen vieläki kipeä, yskä ja nuha, pää on iso ja paisunu ja jumissa ja täynä jotain epämäärästä limmaa ihan varmasti.
Semmosta sattuu ja kyllä se siittä sitten varmasti :)
Mitäpä vielä?
Tänhään oli kuoroharkat vaihteen vuoksi. Laulama Imogen Heapin Hide and Seekia neliäänisenä. Siittä tullee vielä hieno. Se on jo nyt aika. Kovasti Reijo meitä kehhuu. Son niitä ihmisiä, jotka ei kehu tyhjästä. Pittää olla joku syy niihin puhheissiin. Kyllähän siittä tullee hyvä mieli ja antaa motivaatiota kummasti harjotella tuota sitten kotonaki välistä ehkä. Ko sais vain äänen takasi. Ollu neljättä viikkoa nytten poijes jo enempi tai vähempi.

On paljon ihmisiä joista mien ole kiinnostunu.
En tiä miten sanoisin sen niile.
On vähän ihmisiä, joista olen.
Niile on vielä vaikeampi sanoa mithään.